Espoon seikkailut

Kello soi aamusta (yäk!) ja sitten pihalle aamusumussa. Tehtiin joku pikalenkki ja vetäistiin aamueväät supistettuina. Sitten pakkauduttiin autoon, jossa pääsimme Laten kanssa jatkamaan unia. Eka pysäkki oli Linnatuulessa, runsaan tunnin päristelyn päässä. Siellä se aurinko jo paistoi, joten Janakkalan huoltoaseman matkustavaisten virkistäytymislenkki sai neljä reipasta käyttäjää. Pikku pyörähdyksen jälkeen taas autoon seuraavaksi tunniksi. Sitten oltiinkin jo Espoossa tervehtimässä samaa paikkaa, jossa olin ensi kertaa tutustunut suomalaiseen kotiin kesäkuun alussa. Kahvitteluiden (ja ankaran tervehtimissöhellyksen) jälkeen hypättiin taas autoon ja seuraava stoppi oli Hvitträskin järven uimaranta. Kirkasvetinen ja iso järvi muuten, vesikin maistui oikein makoisalta. Siinä porukalla kävelimme ensin rantapolkua ja sitten mäen harjanteen yli laappien samalla suppilovahveroita ja kanttarelleja parit kassilliset matkaan. Reissulta löytyi kovien sateiden jäljiltä myös muutamat kunnon altaalliset vettä kallionpainaumista. Hyödynsin ne tietty sekä juoma-, että uintipaikkoina. 

HUOM! Jos klikkaat kuvaa, niin saat sen näkyviin isompana.

Hvitträskissä

Onneksi matkasta löytyi sentään yksi pyyhe ja pääsin hieman kuivempana takaisin autoon. Lauri se osaa olla sotkematta itseään kovin pahasti.

Jatkoimme hienoja pikkuteitä kauniissä kelissä ja maisemissa, etuauto näki jopa merikotkan ja kauriita näki kaikki halukkaat. Hetken päästä saavuimme maalaispuotiin Kirkkonummen Eestinkylään. Päästiin Laten kanssa hetkeksi sielläkin pihamaalle häiritsemään ruokailijoita (aivan loistavaa lohta oli kuulemma tyrkyn).

Maalaispuodilla

Evään jälkeen matkailtiin vielä Linlohon, eli hienolle kalliosaarelle melkein Upinniemeen. 

Teimme hyvän mittaisen rantareissun kallioilla ja metsäpoluilla edelleen jatkuvassa loistosäässä. Kalliolla oli välillä vähän liukasta, välillä, välillä päästiin kiipeilemään kivillä ja välillä rappuja eestaas.

Toki kävin myös uimassa, ekaa kertaa meressä. Vettäkin pystyi juomaan ihan nikottelematta😇

Kun viimein pääsimme takaisin parkkipaikalle, oli jo ilta laskemassa. Onneksi reissun aikana oli vielä valoa ottaa kuva pellolla löntystelevästä hirvisonnista (siis eihän me koirat sitä nähty, mutta kaksijalkaiset kovasti hössöttivät).

Toivottavasti edes näkyy

Perillä tukikohdassa saatiin viimein päivän nappulat ja melkein kerittiin sammahtaa, ennenkuin taas mentiin autoon, tällä kertaa kotiinpaluuta varten. Runsaan kahden tunnin takaluukkumatkan jäljiltä päästiin ihan kotinurkilla iltatoimille ja unille...